Biokaasu on kasvava uusiutuvan energian muoto, joka kierrättää maatalouden ja elintarviketeollisuuden sivuvirrat sekä yhteiskunnan biojätteet ja puhdistamolietteet kannattavasti. Miltä näyttää biokaasun tulevaisuus, ja mikä on Haminan kaasuklusterin rooli siinä?
Biokaasun kohdalla hieman kliseinenkin win-win-tilanne on totta, toteaa Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n toiminnanjohtaja Anna Virolainen-Hynnä.
Esimerkiksi maatalouden suurimmasta sivuvirrasta eli lannasta tuotettu biokaasu leikkaa haitallisia metaanipäästöjä ja tarjoaa vaikkapa teollisuuteen energiaa, joka korvaa fossiilisia polttoaineita ja vähentää näin teollisuuden päästöjä. Biokaasun oheistuotteena syntyy myös kierrätyslannoitteita takaisin maatalouden käyttöön.
Biokaasulla kovat mutta realistiset kasvutavoitteet
Biokaasun vuosituotanto Suomessa on tällä hetkellä noin 1 TWh, mikä muodostaa yhden prosentin uusiutuvan energian kokonaistuotannosta. Tavoitteena on nelinkertaistaa biokaasun tuotanto vuoteen 2030 mennessä. Anna Virolainen-Hynnän mukaan tavoite on hyvin realistinen, sillä biokaasun vuosittainen tuotantopotentiaali Suomessa on 10–25 TWh.
Kasvutavoitteeseen pääseminen merkitsee noin 800 miljoonan euron investointeja yhteensä 100–200 uuteen biokaasulaitokseen ympäri Suomea. Yhdistyksen selvitysten perusteella jo lähivuosina Suomeen on syntymässä uutta biometaanin tuotantoa 40 biolaitoskohteeseen. Näistä tuotannoltaan suurin on Valion ja ST1:n yhteisyrityksen Lantakaasu Oy:n rakenteilla oleva biokaasulaitos.
Lähitulevaisuuden investointihankkeissa yli 70 % tuotannosta olisi jalostettua biokaasua eli biometaania ja loput raakabiokaasua, joka soveltuu lämmön ja sähköntuotantoon. Suurin osa kysynnästä kohdistuu juuri biometaaniin, joka toimii joustavana polttoaineena teollisuudessa ja liikenteessä kaasuverkon kautta jaeltuna tai sen ulkopuolelle ns. offgrid-toimituksin.
Suomalainen kaasuinfra 2.0 vauhdittaa biokaasun kasvua
Nykyinen kaasuinfrastruktuuri kuten kaasuverkosto, terminaalit ja logistiikan ratkaisut palvelevat myös uusiutuvien kaasujen varastointia ja jakelua ilman mittavia muutostarpeita. Viime syksynä Haminan satamassa avautui uusi energia- ja LNG-terminaali, joka tukee uusiutuvien kaasujen käyttöä.
Suomen ensimmäinen sekä kansalliseen kaasuverkkoon että Baltian kaasujärjestelmiin kytketty terminaali mahdollistaa tulevaisuudessa biokaasun ja muiden uusiutuvien kaasujen nesteyttämisen, varastoinnin ja jakelun. Samalla LNG tukee kaasun toimitusvarmuutta, mikä auttaa siirtymään kestävämpiin biokaasuratkaisuihin yhä nopeammin.
Terminaali on osa kaasupohjaisia energiaratkaisuja tarjoavaa Haminan kaasuklusteria, jolle biokaasu tuo uusia liiketoimintamahdollisuuksia. ”Haminan kaasuklusteri on hyvä esimerkki siitä, miten varmistetaan, että kaasu on kilpailukykyinen energiaratkaisu, ja kaasuinfrastruktuurimme on moninainen ja joustava”, sanoo Virolainen-Hynnä.
”Tulevaisuudessa Haminan terminaali voi toimia jopa vientikanavana suomalaiselle biokaasulle ja synteettiselle metaanille”.
Biokaasun kasvu edellyttää ennustettavaa toimintaympäristöä
Anna Virolainen-Hynnä muistuttaa, että biokaasun kasvu vaatii tuekseen ennakoitavan toimintaympäristön, joka edistää pitkäaikaisia investointeja ja kehitystoimenpiteitä. Tuotannon kasvu tarvitsee myös poliittisia ja yhteiskunnallisia ratkaisuja kuten investointitukea, uusiutuvia energiamuotoja tukevia verotusratkaisuja ja linjauksia biopolttoaineiden jakeluvelvoitteesta.
Esimerkiksi raskaassa liikenteessä biokaasun käyttö on kasvussa. Kaasu on liikenteessä varsin uusi polttoaine, jolta puuttuu vielä liikenteen tarpeisiin vastaavaa infraa esimerkiksi kaasun jakeluun. ”Liikennekäytössä fossiilisilla polttoaineilla on 100 vuoden etumatka”.
Biokaasun tulevaisuus linkittyy vahvasti myös maatalouspolitiikkaan. ”Maatalouden linjaukset määrittävät kenen kannattaa tuottaa biokaasua ja minkälaisissa laitoksissa. Maatilan yhteydessä voidaan tuottaa biokaasua maatilan omiin energiatarpeisiin ja samalla leikata sekä päästöjä että energiakuluja”, sanoo Anna Virolainen-Hynnä.
Dominoefekti vie kohti kestävää energiatulevaisuutta
Virolainen-Hynnän mukaan biokaasu ei ole yksin ratkaisu vihreään energiasiirtymään mutta olennainen palanen uusiutuvan energian palapelissä yhdessä synteettisten vety- ja metaanikaasujen kanssa. Lyhyellä aikavälillä uusiutuva energia ja biokaasu sen yhtenä muotona on fossiilista energiaa kalliimpaa. Pitkällä aikavälillä uusiutuva energia on kuitenkin kestävin ja kokonaisuutena edullisin – ja ainoa – ratkaisu.
”Tarvitsemme dominoilmiön koko energiantuotannon ja -käytön arvoketjussa. Kun rakennamme bisnesmallia kestäville energiaratkaisuille ja teemme määrätietoisesti investointeja oikeaan suuntaan niin hyödytämme kaikkia arvoketjun toimijoita”, kuvaa Anna Virolainen-Hynnä.
Kiinnostaako biokaasu ja ravinteiden kierrätys?
Jutun tietolähteenä on käytetty Anna Virolainen-Hynnän haastattelun lisäksi Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n verkkosivuilta löytyviä tilastoja ja selvityksiä.
Suomen Biokierto ja Biokaasu ry
Ravinteiden kierrätystä ja biokaasua edistävien yritysten ja yhteisöjen muodostama yhdistys on perustettu vuonna 2019. Yhdistyksen 60 jäsentä tuottavat 70 % Suomen biokaasusta ja yli 50 % kierrätysravinteista. Yhdistys tekee kansallista ja kansainvälistä vaikuttamistyötä biokiertoalan hyväksi. Yhdistys tuottaa ja julkaisee toimialaa koskevaa tietoa.
Haminan kaasuklusteri
Klusterin muodostavat Haminan Energia, kaasuratkaisujen kehitys- ja myyntiyhtiö Rohe Solutions ja virolainen energiakonserni Alexela sekä Haminan satamassa sijaitsevan energiaterminaalin toiminnasta vastaava Hamina LNG Oy. Rohe on Suomen Biokierto ja Biokaasu ry:n jäsenyritys.
Kaasuklusteri tarjoaa kaasupohjaisia energiaratkaisuja yrityksille ja kehittää uusiutuvia kaasuja kuten biokaasuja ja synteettistä metaania.